Keittiö, joka lähti ostoksille

11.12.2014 at 14:54

Kaikissa mitatuksissa Internet of Things (Teollinen internet, esineiden internet, asioiden internet, IOT) nähdään seuraavana hypenä. Asiana tämä ei olen mikään uusi, koska ovathan esimerkiksi sähkömittarit ja valvontajärjestelmät olleet kytkettynä internetin valtatiehen jo vuosia. Kuitenkin niiden soveltaminen arkielämän helpottamiseksi eivät ole vielä lyöneet läpi hypen lailla. Heitetäämpä pieni ajatusleikki, miten IOT voisi tehdä minun keittiössäni.

Kun jääkaappi ruokaostoksille lähti…

Mitäs laitteita keittössäni onkaan? No tietysti jääkaappi, pakastin ja kuivamuonakaappi, jotka pitävät sisällään elintärkeitä elämän eliksiirejä. Tai no, teoriassa siis näin pitäisi olla, mutta tajusin juuri unohtaneeni käydä kaupassa ja nyt trendikkään ruokavalion mukaisesta reseptistä puuttuu tärkeitä aineisosia. Vaimo motkottaa ja päivä pilalla…

Internet of Things

Internet of Things

Tulevaisuuden kodissa tämä ei olisi mikään ongelma, koska keittiön hermokeskus, jonka eri ruoan säilöntäpaikat muodostavat, tietäisivät mitä ne pitävät sisällään: koska maito on menossa happamaksi, onko maitoallergisen lapsen ruokavalioon kaikki erikoistarvikkeet käytettävissä ja riittävätkö kanasuikaleet illan kanasalaattiin. Hermokeskus tietää tarkalleen eri henkilöiden ruokavalion ja reseptit ovat valmiina haettuna pilvestä, optimoituna ja ajastettuna tulossa olevien urheilu/kuntoiluaktiviteettien mukaan. Ennen illan salibandytreenejä hiilareita, nestettä ja suoloja juuri sopivasti ja jälkeen protskut ja muut. Hyvästi krampit ja suonenvedot.

Hermokeskus olisi luonnollisesti pitänyt huolen, että tänään tarvitsemani ruokatarvikkeet on tilattu juuri optimaalisimmalla hetkellä kaikista edullisimmasta vaihtoehdosta. Hinnat on kilpailutettu tavarantoimittajien kesken ja ostoskorini optimaalisin toimittaja olisi valikoitunut hinnan mukaan. Ruoat eivät suoinkaan tulisi Prisman tai Citymarketin hyllyiltä, vaan robotisoidusta ruokakeskuksesta. En halua maksaa esillepanosta, lämmityksestä, palkkakustannuksista, vaan kaikki on optimoitu viimeistä piirua myöten.

Ruoat on toimitettu juuri sopivasti siihen tarkoituksen tehtyyn ruokalaatikkoon, joka sijaitsee entisen postilaatikon paikalla. Sitä kapistusta kun ei enää tarvita, koska paperittomuus on ollut todellisuutta jo jonkin aikaa.

Sitten vain laittamaan ruokaa. Vaaka on kytketty kokonaisuuteen ja se tietää koska kanaa on sopivasti, kuinka paljon vettä täysjyväriisin kanssa ja paljonko mausteita tarvitaan. Voi kuinka helppoa…

Kaikki on siis tehty automaattiseksi, paitsi itse ruoanlaitto. Se olisi vain semi-automaattista, koska sehän on niin hauskaa puuhaa. Ja täytyyhän ihmisen tuntea itsensä jollain tavalla tarpeelliseksi, etteivät tarvehierarkian portaa ihan täysin pääsisi romahtamaan.

Onko tämä skenaario tieteiselokuvan aiheita, vai todellista totta jossain vaiheessa. Sen aika näyttää, mutta sähkömittari saa hyvinkin pian paljon uusia kamuja internetin ihmeelliseen maailmaan.

 

Liiketoimintajärjestelmä pilvestä vai paikallisesti?

22.9.2014 at 13:54

Nykypäivänä yritykset pursuavat erilaisia liiketoimintaa tukevia tietojärjestelmiä, kuten toiminnanohjausjärjestelmiä, tuotannonohjausjärjestelmiä ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä. Perinteisesti yritykset ovat halunneet pitää järjestelmät pois pilvestä pitäen järjestelmät joko omissa tiloissaan tai hostattuna palvelutarjoajalla. Onko tälle kuitenkaan nykypäivänä perustetta, koska iso osa em. järjestelmistä tarjotaan suoraan kehittävän tahon omasta pilvestä? Jokaisen yrityksen pitää luonnollisesti pohtia tilanne omista lähtökohdistaan, mutta tässä muutama vinkki taustalla vaikuttavista asioista:

Liiketoimintajärjestelmä, pilvestä vai paikallisesti?

1) Järjestelmän saatavuus

Työntekijät ovat tavalla tai toisella kytkeytyneinä tietoverkkoon ajasta ja paikasta riippumatta. Joku on asiakaskäynnillä, toinen matkaamassa junalla tai autolla, kolmas tekee töitä etänä. Tänä päivänä on haastavaa, jos ko. henkilön työkalut eivät ole käytettävissä siellä missä hän on liikkeellä ja niillä päätelaitteilla, jotka ovat käytettävissä. Yrityksen sisäisiin järjestelmiin voidaan rakentaa eri tekniikoilla pääsy myös ulkoverkosta, mutta niiden käytettävyys ei pääse sille tasolle kuin mitä pilvimaailma tarjoaa. Pilvipalvelut ovat käytössä fyysisestä sijainnista riippumatta ja lähes kaikilla moderneilla päätelaitteilla ilman ylimääräisiä tietoturvaratkaisuja. Toisaalta pilvipalveluiden toimintavarmuus on tavanomaisesti yli 99%:n luokkaa, johon paikallisilla ratkaisuilla hyvin harvoin pystytään.

2) Järjestelmän kehitys

Hyvin harva ratkaisu sellaisenaan istuu saumattomasti yrityksen liiketoimintaan. Tarkoituksena kuitenkin on, että järjestelmä tukee liiketoimintaa eikä niin, että liiketoimintaa toteutetaan järjestelmän asettamien reunaehtojen mukaan. Suomeksi tämä tarkoittaa, että järjestelmiä räätälöidään vastaamaan yrityksen tarpeita. Moderneissa tietojärjestelmissä räätälöintiratkaisut mahdollistavat hyvin monimutkaisten toimintojen räätälöinnin ilman sovelluskehitystä. Integraatiot ympäröiviin järjestelmiin tai laajemmat kehitystyöt tehdään joko hyödyntäen valmiita komponentteja tai kehittämällä ne sovelluskehitystyökaluilla. Paikallisessa ratkaisussa tietokannat ovat saatavilla sellaisenaan, mutta pilvimaailmassa on tyydyttävä niihin rajapintoihin, joita palveluntarjoajat tarjoavat. Koko tietokantaa ei kovin helposti pilvestä saa. Tässä kohtaa pilvimaailma on ollut hieman jälkijunassa, mutta ovat kirineet tätäkin eroa kiinni. BI-ratkaisut ovat tuoneet raportointiin uusia ulottuvuuksia ja poistaneet monia raja-aitoja.

 

Pilvipalvelut3) Järjestlemän päivitykset

Kaikkien tietojärjestelmien tulee päivittyä tai muuten ne jäävät pikkuhiljaa ajasta ja liiketoiminnasta jälkeen. Paikallisesti hallinnoitava järjestelmän päivittäminen tapahtuu yleensä erilaisten päivityspakettien kautta. Käytännössä päivitystahdin sanelee ylläpitävä taho yhteistyössä liiketoiminnan kanssa. Koska on sopiva hetki päivityksen aiheuttamalle katkokselle? Muuttuuko järjestelmän käyttöliittymä tai -logiikka? Tarvitaanko koulutusta? Miten integraatiot ja muut laajennokset käyttäytyvät päivityksen kanssa? Isoja kysymyksiä, jotka käytönnössä tarkoittavat, että päivitystä ei haluta tehdä hosumalla. Toisaalta päivitystahti on jollain tavalla omassa kontrollissa.

Pilvimaailmassa päivitykset tulevat tavanomaisesti ”pakotettuna”, sen aikataulun mukaan, jonka palveluntarjoaja on määritellyt. Jossain tapauksissa päivitysaikatauluun voi myös itse vaikuttaa, mutta siinäkin tapauksessa puhutaan viikoista tai maksimissaan parista kuukaudesta. Toisaalta järjestelmä kehittyy jatkuvasti ja yleensä tiuhemmissa sykleissä. Tämä asettaa järjestelmän käyttäjät hyvin samojen haasteiden eteen. Miten toimitaan päivitysten yhteydessä, jotka aiheuttavat muutoksia järjestelmään? Miten toimitaan uusien ominaisuuksien hyödyntämisen kanssa? Jos asiaa mietitään negatiivisesti, olet sidoksissa palveluntarjoajan aikatauluun, mutta toisaalta säästyt ylläpidollisilta toimenpiteiltä.

Esimerkiksi Microsoft Dynamics CRM -järjestelmän kanssa paikalliset (onpremise) käyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa pilvipalvelun (crmonline) käyttäjien kanssa. Microsoftin panostukset ovat selkeästi pilvessä, jolloin päivitykset tulevat lähes aina ensin sinne ja vasta sen jälkeen paikalliseen jakeluun, jos ollenkaan.

Käytännössä pilvipalvelun päivittymisen ja kehittymisen seuraaminen vaatii resursseja, jotta asiat eivät tule yllätyksenä. Esimerkiksi käyttöliittymän yllättävä muutos voi aiheuttaa käyttäjille suuriakin ongelmia. Jonkun on siis pysyttävä ajantasalla muutoksista. Se, onko yrityksillä tällaista resurssia käytössään, on sitten toinen asia.

Yhteenveto

Maailma on vääjäämättä muuttunut ja yrityksien on pystyttävä sopeuttamaan toimintatapojaan sen mukaiseksi. Työntekijät tekevät työnsä hyvin eri lailla kuin 5 vuotta sitten ja uusia toimintatapoja on pystyttävä tukemaan. Toisaalta tietojärjestelmähankkeet eivät enää ole lähellekään niin massiivisia kuin ennen (pl. julkisen sektorin megalomaaniset hankkeet). Siinä missä aiemmin investointi tehtiin lähes täysin etupainotteisesti, eli hankittiin rauta, softa ja vietiin läpi itse hanke, niin nykypäivänä laitteet ovat jo olemassa, softan saa pilvestä ja hanke on yhä enenemässä määrin räätälöintiä eikä sovelluskehitystä. Avainasemassa on oikeiden kumppanien valinta. Ensinnäkin pitää valita järjestelmäalusta oikein esim. CRM-järjestelmien osalta vaikka Microsoft Dynamics CRM:n, SalesForce, SugarCRM:n tai muiden vastaavien joukosta. Tämän jälkeen on vielä valittava sopiva kumppani, jolla on järjestelmäosaamista sekä liiketoimintaymmärrystä. Oikean kumppanin kanssa asioita saadaan vietyä kustannustehokkaasti eteenpäin, kohti liiketoiminnallisia tavoitetiloja. Oikeanlainen kumppani tarjoaa asiakkailleen tietoa, informoi ja opastaa, silloinkin, kun tilanteeseen ei liity mitään myytävää.

Pilvipalvelut kehittyvät vielä kovaa vauhtia, eikä optimaalista tilannetta olla vielä nähty. Tulevaisuuden visio on kuitenkin vahvasti pilvipanotteinen, enkä usko, että jatkossa kovinkaan moni esim. pk-sektorin yritys voi perustella paikallisia järjestelmiä kustannustehokkuudella tai laadukkuudella.