Pieni sivuaskel asiakkuudenhallinnan kehittämisessä

6.12.2015 at 21:50

Sivuaskeleella hieman lisää perspektiiviä

Kertauksena niille, jotka eivät ole aiemmin täällä vierailleet…eli olen avannut täällä Suomen Yrittäjäopiston CRM-hanketta. Haluttiin tehdä siitä julkinen, koska varmasti moni muu painii näiden samojen asioiden parissa. Näillä artikkeleilla avataan mietteitä projektin eri vaiheissa. Voit lukea aikaisempia juttuja täällä:

http://www.asiakkuudet.com/matkakertomus-asiakkuudenhallinnan-kehittamisesta-alkaa-osa-1/
http://www.asiakkuudet.com/asiakkaan-jaljilla-osa-2-oppilaitosten-sidosryhmat/

Nyt ollaan otettu pieni sivuaskel. Ei niinkään säntäilty projektissa eteenpäin, ikään kuin tämä olisi vain CRM-järjestelmää koskettava asia. Sen sijaan havahduttiin pariin merkittävään asiaan:

  • data, joita CRM-järjestelmässä tarvitaan, ei ole riittävän laadukasta lähdejärjestelmissä (yllätys, yllätys…)
  • dataa, jota CRM-järjestelmässä tarvitaan, tarvitaan myös CRM-järjestelmän ulkopuolella

Datan laatu liittyy lähinnä jäsentymättömiin prosesseihin, joita järjestelmät eivät ole ohjanneet riittävän laadukkaasti, vaan yksittäiset käyttäjät ovat päässeet toteuttamaan omia näkemyksiään ja suomeksi jättäneet asioita kirjaamatta tai kirjanneet ne väärin.

Eli sen sijaan, että rynnättäisiin hankkeeseen vain CRM mielessä, päätettiin tarkastella yrityksen data-pääomaa hieman laajemmin. Suomeksi tämä alkaa haistahtamaan tietovarasto-projektilta, jossa CRM-järjestelmänä on vain pieni sivujuonne.

Monta järjestelmää, yksi päämäärä

Asiakkaisiin liittyvä data on meillä pirstoutunut nopeasti laskettuna ainakin seuraaviin järjestelmiin:

  • Oppilashallintajärjestelmä (”ERP”)
  • Verkko-oppimisympäristö (suoritusdataa verkkokursseilta)
  • Kyselyjärjestelmä (mm. tyytyväisyyskyselyt)
  • Taloushallinnon järjestelmä (asiahallinta, laskutus)
  • CRM-järjestelmä (tulossa)

Mikään näistä yksittäisistä järjestelmistä ei anna riittävää kuvaa ”asiakkuudesta”, joten tarvitaan tietovarastoa, josta voidaan ajasta, järjestelmästä tai näkökulmasta riippumatta voidaan tarkastella kokonaisuutta.

Nyt siis aletaan miettimään tietomalleja ja tietovarastoja. Oppilaitosrintamassa on tapahtumassa asioita tietovarastoihin liittyen ja me todennäköisesti tulemme liittymään eräänlaiseen konsortioon asian tiimoilta. Mikä sen parempaa kuin jakaa ajatusta ja osaamista, pyrkien löytää meidän kannalta parasta mahdollista lopputulosta.

Eli jatkossa tulee varmasti asiaa myös CRM:ää ympäröivältä kehältä.

 

Asiakkaan jäljillä, osa 2: Oppilaitosten sidosryhmät

13.11.2015 at 12:27

”Eihän meillä ole asiakkaita”

Elettiin vuotta 2006 tai 2007, yksi ensimmäisistä oppilaitosten CRM-hankkeista myyntiputkessa ja asiakkaan päättävä toimija julisti, että ”eihän meillä ole asiakkaita”.

Mihin siis tarvitaan CRM-järjestelmää, jos asiakkaita ei ole, on vain opiskelijoita?

Kuvaa kuitenkin sitä maailmaa, jossa oppilaitoksissa ollaan tai ainakin oltiin. Ajatellaan liikaa sitä ydintoiminnan ydintä ja jätetään ”ulkokehällä” olevat toimijat asiakkuus sateenverjon alta pois. Rahoitusmallien murros on kuitenkin viime vuosina pitänyt huolen, että oppilaitokset ovat joutuneet siirtämään katseet myös muualle, ja kyllä, niitä ”asiakkaita” tai pikemminkin ”asiakkuuksia” löytyy sittenkin.

Onneksi meidän tapauksessa termi asiakkuus ei ole tuntunut vieraalta ja perinteisen tutkintotoiminnan rinnalla on koko ajan pidetty ns. ”kaupallista” toimintaa ja hankemaailmaa.

Ehkäpä koko asiakas ja asiakkuudenhallinta termeinä voitaisiin saman tien unohtaa, koska niillä on liian kaupallinen ja itsekäs vivahde. Eikä asiakkaita voi eikä tule hallita…

Mitä jos puhuttaisiin sidosryhmistä ja sidosryhmäsuhteiden kehittämisestä? Seuraavassa hieman kuvausta oppilaitoksen sidosryhmistä, josta hyvin nopeasti ilmenee itse asiassa oppilaitoksen ”CRM:n” suurin haaste: toiminnan moninaisuus. Kyseessä ei ole täysin kattava lista, vaan nopean pohdinnan lopputulos. Sidosryhmät on jaettu kolmeen luokkaan: tutkintotoimintaan, kaupalliseen toimintaan ja hanketoimintaan.

Tutkintotoiminta

Opiskelijat

Tämän tarkoittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa suorittavaa opiskelijaa. Suurimmassa osin taustalla on joko työnantaja tai oma yritys. Opiskelijat suorittavat yhden tai useamman tutkinnon ja tämän jälkeen jatkavat jokainen omaa polkuaan eteenpäin. Pieni osa opiskelijoista jättää tutkinnon kesken, mutta onneksi suurin osa suorittaa sen suunnitelman mukaisesti. Nämä ovat niitä perinteisiä ”asiakkaita” ja koko Yrittäjäopiston olemassa olemisen kivijalka.

Opiskelijan työnantaja

Kaikilla opiskelijoilla on taustallaan joku organisaatio, joko työnantaja tai oma yritys. Tutkintotoiminnassa pääpaino on yksilön kehittämisessä. Tästä luonnollisesti ja toivottavasti seuraa myös organisaation osaamisen kasvamista, mutta se on seuraus, ei lähtökohta.

Tutkinnon suorituspaikka

Näyttötutkintotoiminta toimii nimensä mukaisesti osaamisen näyttämisen / osoittamisen kautta. Tutkinnon suorituspaikat ovat siis niitä organisaatioita, joissa tutkinnon osan vaatima osaaminen voidaan osoittaa.

Tutkintotoimikunta

Vastaa näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä tutkintotoiminnan johtamisesta ja ohjaamisesta. Vaihtuu kerran kolmessa vuodessa.

Opetushallitus

Asettaa tutkintotoimikunnat kolmevuotisille kausilleen. Suora kontakti opetushallituksen ei ole kovinkaan merkittävä, vaan suurin osa tapahtuu tutkintotoimikuntien kautta.

Ulkopuolinen kouluttaja

Kaikkea koulutuksessa tarvittavaa osaamista ei tarvitse olla talossa. Joitain moduuleja hankitaan ”alihankintana”, eli hyödynnetään hyväksi havaittuja ulkopuolisia kouluttajia, jotka kykenevät kouluttamaan yhtä tai useampaa aihetta.

Arvioijat

Arvioijat ovat ulkopuolisia tahoja, jotka arvioijat tutkinnon suorittamista ja osaamista omista näkökulmistaan. Rooleja on monia erilaisia.

Koulutustarjontaa

Kaupallinen toiminta

Koulutuspalveluita ostava yritys

Organisaatio, joka ostaa ”kovalla rahalla” koulutus- tai asiantuntijapalveluita. Voi olla kertakauppa tai pidempiaikainen yhteistyö. Voi tulla suoralla kaupalla tai kolmannen osapuolen kautta.

Yrityksien päättäjät

Koulutus- ja asiantuntijapalveluiden hankinnasta päättävä henkilö.

Erilaiset päämiehet

Organisaatiot, jotka ostavat koulutusta alihankintana Yrittäjäopistolta. Laite- tai ohjelmistotoimittajat.

Hanketoiminta

Hankerahoittaja

Toimijat, jotka erilaisten rahoitusmallien kautta ”tilaavat” hankkeen, joka kilpailutuksen kautta saattaa päätyä Yrittäjäopiston hallinnoimaksi.

Hankekumppani

Organisaatio, joka osallistuu omalla roolillaan hankkeen läpivientiin.

Hankkeeseen osallistuva yritys

Yritys, joka osallistuu hankkeeseen maksamalla mahdollisesti hankkeessa olevan osallistumismaksun. Voi osallistua ajan saatossa useisiin hankkeisiin. Yritys hyötyy osallistumisesta monin eri tavoin.

Hankeasiantuntija

Hankkeeseen tilattu asiantuntija, eli ns. ”ostopalvelua”. Voi esimerkiksi puhua hankkeen tapahtumassa.

Yhteiset sidosryhmät

Yhteistyökumppanit

Erilaiset yhteistyökumppanit, jotka on tässä niputettu yhteen joukkoon. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niiden rooli olisi pienempi.

  • yliopistokumppanit
  • oppilaitoskumppanit
  • erilaiset yrittäjäjärjestöt
  • kaupungit ja kunnat
  • tiedotusvälineet

Yhteenveto

Ollaan siis kaukana siitä tilanteesta, jossa on vain myyjä ja ostaja. Kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä sidosryhmän jäseniä. Entistä haastavammaksi tilanteen tekee se, että asiakastieto on hajautettu ympäri organisaatiota. Löytyy oppilashallintajärjestelmää, taloushallinnon järjestelmää, palautejärjestelmää… Meillä ei voi olla siis vain yhtä järjestelmää, jossa kaikkea hallitaan, vaan organisaation tietojärjestelmät on saatava riittävässä määrin keskustelemaan keskenään, jos voimme edes olettaa yhden yhteisen ”asiakkuuden” tai läpinäkyvän asiakastiedon aikaansaamista. Haastetta kerrakseen. Asiakastiedosta seuraavassa kirjoituksessa…

 

Matkakertomus asiakkuudenhallinnan kehittämisestä alkaa, osa 1

27.10.2015 at 10:37

Asiakkaan jäljillä – Prologi

Käynnistimme Suomen Yrittäjäopistolla (www.syo.fi) asiakkuudenhallinnan kehittämishankkeen, jonka nimi on ”asiakkaan jäljillä”.

Projektin motivaattorina toimii halu tuntea asiakkaan merkitys paremmin, nähdä asiakassuhteen merkitys molempien osapuolien kannalta ja toisaalta palvella asiakasta paremmin kautta linjan. Tässä vaiheessa kaikki tietotekniset järjestelmät on jätetty vielä taka-alalle, koska tätä ei haluta lähteä ohjaamaan IT-vetoisena hankkeena, vaan puhtaasti liiketoiminnan näkökulmasta.

Isoja linjanvetoja ja tavoitteita, mutta tästä visiosta on joka tapauksessa lähdetty liikkeelle kuukausi sitten. Mitä kaikkia työkaluja tarvitaan tavoitetilan saavuttamiseen, se varmasti ratkeaa matkan varrella. Jos projektipäällikkönä toimii entinen CRM-konsultti, niin kyllähän tästä voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä, mutta ei mennä sinne vielä.

Itseäni kiehtoo koko hankkeessa se, että nyt ei olla sidottuna mihinkään tiettyyn ratkaisuun tai sen rajoituksiin. Nyt vihdoin asioita voidaan lähestyä tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmasta ja ratkaista niitä aidosti parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Siitä ajatuksesta lähti myös idea tehdä tästä hankkeesta julkinen. Miksipä ei? Ehkä yrityksiä kiinnostaisi puolueettoman tahon tarina matkasta, jonka tavoitteet ovat suuria, mutta yhtä suuria ovat matkan varrella olevat karikotkin.

Meillä ei toisaalta ole mitään hävittävää, koska myös (ja varsinkin) epäonnistumiset ovat opettavaisia hetkiä ja rehellisyyttä viestinnässä on aina arvostettu. Joten olkaat hyvät, tästä tämä tarina lähtee matkaan.

Kerroinkin jo, että itsellä on kokemusta CRM-järjestelmien parista. Ajallisesti noin 9 vuoden ajalta ja läpivietyjä hankkeita taitaa olla satakunta. Oppilaitoshankkeita taitaa olla kymmenkunta. Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että useat noista n. sadasta hankkeesta eivät ole koskaan saavuttaneet tavoitteitaan. Joskus syy on löytynyt täältä näppäimistön takaa, joskus toisaalta. On myös hienoja onnistumisia. Onko hienompaa kuin kuulla asiakkaan suulla, että yrityksen kasvun moottorina ovat toimineet CRM-järjestelmän mahdollistavat toimintatavat? Voisi sanoa, että itsellä on aika rehellisen realistinen näkökulma koko asiaan ja sellainen untuvikon höntyily on varmasti jäänyt taka-alalle. Toivottavasti se saadaan käytettyä hyödyksi tässä hankkeessa…

Myöskään Yrittäjäopisto ei ole ensimmäistä kertaa näiden asioiden parissa. Olikohan se vuosi 2007, kun täällä on käynnistetty ensimmäinen CRM-käyttöönotto. Itse en silloin ollut ”yrkkärin” palkkalistoilla, mutta arvatkaa kuka oli projektipäällikkönä kumppanin puolelta? Minäpä hyvinkin… Se projekti ei saavuttanut tavoitteitaan ja muutamaa vuotta myöhemmin koko järjestelmästä luovuttiin. Syitä oli varmasti monia, omaa rooliani väheksymättä. Toisaalta täytyy rehellisesti todeta, että kyllä on tekniikan puolellakin tapahtunut isoja muutoksia. Jos miettii mitä esim. Microsoft Dynamics CRM oli version 3.0 ja 4.0 aikoihin enemmänkin graafinen käyttöliittymä asiakastietokantaan, eikä voitu puhua liiketoiminnan keskiössä olevasta työkalusta. Tai no, siihen aikaan rahalla pystyi tietysti rakentamaan toimintoja, jotka ovat tänä päivänä itsestään selvyyksiä, mutta ei täällä Härmässä monellakaan ollut siihen varaa.

Lopputulos lyhyesti: järjestelmä ei toiminut käyttäjilleen työkaluna, jota siitä toivottiin. Hyödyt ja käytön syyt jäivät epäselväksi ja lopulta käyttö jäi taka-alalle.

Tuskin kuitenkaan itsestäni jätin kovin huonoa vaikutelmaa, koska nyt ollaan tässä tilanteessa 😉

Mutta se historiasta…On kuitenkin tärkeä tuntea historia ja sen mahdolliset painolastit, koska meidänkin tapauksessa se tulee painolastiksi ja huomioon otettavaksi asiaksi matkan varrella. Toisaalta, jos me onnistutaan näiden asioiden vallitessa, voivat muutkin onnistua.

Tästä lähtee liikkeelle meidän tarina. Toivottavasti siitä on hyötyä lukijoille. Tästä ei ole tarkoitus tehdä monologia, vaan ajatusten vaihto on erittäin tervetullutta. Seuraava tapaaminen aiheen tiimoilta taitaa olla huomenna, joten pistetään siitä ajatuksia myöhemmin. Pysykää kuulolla!

Liiketoimintajärjestelmä pilvestä vai paikallisesti?

22.9.2014 at 13:54

Nykypäivänä yritykset pursuavat erilaisia liiketoimintaa tukevia tietojärjestelmiä, kuten toiminnanohjausjärjestelmiä, tuotannonohjausjärjestelmiä ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä. Perinteisesti yritykset ovat halunneet pitää järjestelmät pois pilvestä pitäen järjestelmät joko omissa tiloissaan tai hostattuna palvelutarjoajalla. Onko tälle kuitenkaan nykypäivänä perustetta, koska iso osa em. järjestelmistä tarjotaan suoraan kehittävän tahon omasta pilvestä? Jokaisen yrityksen pitää luonnollisesti pohtia tilanne omista lähtökohdistaan, mutta tässä muutama vinkki taustalla vaikuttavista asioista:

Liiketoimintajärjestelmä, pilvestä vai paikallisesti?

1) Järjestelmän saatavuus

Työntekijät ovat tavalla tai toisella kytkeytyneinä tietoverkkoon ajasta ja paikasta riippumatta. Joku on asiakaskäynnillä, toinen matkaamassa junalla tai autolla, kolmas tekee töitä etänä. Tänä päivänä on haastavaa, jos ko. henkilön työkalut eivät ole käytettävissä siellä missä hän on liikkeellä ja niillä päätelaitteilla, jotka ovat käytettävissä. Yrityksen sisäisiin järjestelmiin voidaan rakentaa eri tekniikoilla pääsy myös ulkoverkosta, mutta niiden käytettävyys ei pääse sille tasolle kuin mitä pilvimaailma tarjoaa. Pilvipalvelut ovat käytössä fyysisestä sijainnista riippumatta ja lähes kaikilla moderneilla päätelaitteilla ilman ylimääräisiä tietoturvaratkaisuja. Toisaalta pilvipalveluiden toimintavarmuus on tavanomaisesti yli 99%:n luokkaa, johon paikallisilla ratkaisuilla hyvin harvoin pystytään.

2) Järjestelmän kehitys

Hyvin harva ratkaisu sellaisenaan istuu saumattomasti yrityksen liiketoimintaan. Tarkoituksena kuitenkin on, että järjestelmä tukee liiketoimintaa eikä niin, että liiketoimintaa toteutetaan järjestelmän asettamien reunaehtojen mukaan. Suomeksi tämä tarkoittaa, että järjestelmiä räätälöidään vastaamaan yrityksen tarpeita. Moderneissa tietojärjestelmissä räätälöintiratkaisut mahdollistavat hyvin monimutkaisten toimintojen räätälöinnin ilman sovelluskehitystä. Integraatiot ympäröiviin järjestelmiin tai laajemmat kehitystyöt tehdään joko hyödyntäen valmiita komponentteja tai kehittämällä ne sovelluskehitystyökaluilla. Paikallisessa ratkaisussa tietokannat ovat saatavilla sellaisenaan, mutta pilvimaailmassa on tyydyttävä niihin rajapintoihin, joita palveluntarjoajat tarjoavat. Koko tietokantaa ei kovin helposti pilvestä saa. Tässä kohtaa pilvimaailma on ollut hieman jälkijunassa, mutta ovat kirineet tätäkin eroa kiinni. BI-ratkaisut ovat tuoneet raportointiin uusia ulottuvuuksia ja poistaneet monia raja-aitoja.

 

Pilvipalvelut3) Järjestlemän päivitykset

Kaikkien tietojärjestelmien tulee päivittyä tai muuten ne jäävät pikkuhiljaa ajasta ja liiketoiminnasta jälkeen. Paikallisesti hallinnoitava järjestelmän päivittäminen tapahtuu yleensä erilaisten päivityspakettien kautta. Käytännössä päivitystahdin sanelee ylläpitävä taho yhteistyössä liiketoiminnan kanssa. Koska on sopiva hetki päivityksen aiheuttamalle katkokselle? Muuttuuko järjestelmän käyttöliittymä tai -logiikka? Tarvitaanko koulutusta? Miten integraatiot ja muut laajennokset käyttäytyvät päivityksen kanssa? Isoja kysymyksiä, jotka käytönnössä tarkoittavat, että päivitystä ei haluta tehdä hosumalla. Toisaalta päivitystahti on jollain tavalla omassa kontrollissa.

Pilvimaailmassa päivitykset tulevat tavanomaisesti ”pakotettuna”, sen aikataulun mukaan, jonka palveluntarjoaja on määritellyt. Jossain tapauksissa päivitysaikatauluun voi myös itse vaikuttaa, mutta siinäkin tapauksessa puhutaan viikoista tai maksimissaan parista kuukaudesta. Toisaalta järjestelmä kehittyy jatkuvasti ja yleensä tiuhemmissa sykleissä. Tämä asettaa järjestelmän käyttäjät hyvin samojen haasteiden eteen. Miten toimitaan päivitysten yhteydessä, jotka aiheuttavat muutoksia järjestelmään? Miten toimitaan uusien ominaisuuksien hyödyntämisen kanssa? Jos asiaa mietitään negatiivisesti, olet sidoksissa palveluntarjoajan aikatauluun, mutta toisaalta säästyt ylläpidollisilta toimenpiteiltä.

Esimerkiksi Microsoft Dynamics CRM -järjestelmän kanssa paikalliset (onpremise) käyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa pilvipalvelun (crmonline) käyttäjien kanssa. Microsoftin panostukset ovat selkeästi pilvessä, jolloin päivitykset tulevat lähes aina ensin sinne ja vasta sen jälkeen paikalliseen jakeluun, jos ollenkaan.

Käytännössä pilvipalvelun päivittymisen ja kehittymisen seuraaminen vaatii resursseja, jotta asiat eivät tule yllätyksenä. Esimerkiksi käyttöliittymän yllättävä muutos voi aiheuttaa käyttäjille suuriakin ongelmia. Jonkun on siis pysyttävä ajantasalla muutoksista. Se, onko yrityksillä tällaista resurssia käytössään, on sitten toinen asia.

Yhteenveto

Maailma on vääjäämättä muuttunut ja yrityksien on pystyttävä sopeuttamaan toimintatapojaan sen mukaiseksi. Työntekijät tekevät työnsä hyvin eri lailla kuin 5 vuotta sitten ja uusia toimintatapoja on pystyttävä tukemaan. Toisaalta tietojärjestelmähankkeet eivät enää ole lähellekään niin massiivisia kuin ennen (pl. julkisen sektorin megalomaaniset hankkeet). Siinä missä aiemmin investointi tehtiin lähes täysin etupainotteisesti, eli hankittiin rauta, softa ja vietiin läpi itse hanke, niin nykypäivänä laitteet ovat jo olemassa, softan saa pilvestä ja hanke on yhä enenemässä määrin räätälöintiä eikä sovelluskehitystä. Avainasemassa on oikeiden kumppanien valinta. Ensinnäkin pitää valita järjestelmäalusta oikein esim. CRM-järjestelmien osalta vaikka Microsoft Dynamics CRM:n, SalesForce, SugarCRM:n tai muiden vastaavien joukosta. Tämän jälkeen on vielä valittava sopiva kumppani, jolla on järjestelmäosaamista sekä liiketoimintaymmärrystä. Oikean kumppanin kanssa asioita saadaan vietyä kustannustehokkaasti eteenpäin, kohti liiketoiminnallisia tavoitetiloja. Oikeanlainen kumppani tarjoaa asiakkailleen tietoa, informoi ja opastaa, silloinkin, kun tilanteeseen ei liity mitään myytävää.

Pilvipalvelut kehittyvät vielä kovaa vauhtia, eikä optimaalista tilannetta olla vielä nähty. Tulevaisuuden visio on kuitenkin vahvasti pilvipanotteinen, enkä usko, että jatkossa kovinkaan moni esim. pk-sektorin yritys voi perustella paikallisia järjestelmiä kustannustehokkuudella tai laadukkuudella.

Microsoft Dynamics CRM ja Parature tuovat some-asiakaspalvelun askeleen lähemmäksi

16.1.2014 at 15:11

Microsoft hankki hiljattain yrityksen nimeltä Parature. Ei varmasti herätä täällä härmässä kovinkaan suuria mielikuvia. Kyseessä on amerikkalainen yritys, joka on kehittänyt varsin lupaavan oloisen asiakaspalveluratkaisun, jossa on laajojen asiakaspalvelutoimintojen lisäksi toiminnot sosiaalisen median valjastamiselle osaksi asiakaspalvelua.

Ajankohta on varsin otollinen, koska vuosi 2014 on nähty sosiaalisen median läpimurtovuotena business-käytössä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten joukossa. Sosiaalinen media onkin varsin mielenkiintoinen mahdollisuus Suomalaisille pk-yrityksille, koska se ei vaadi pääomaa samassa mittakaavassa kuin muut markkinointikanavat. Periaatteessa jokaisella ajan hermolla olevalla yrityksellä on mahdollisuus varsin pienin kustannuksin siirtyä ”someen”, koska siellähän ne asiakkaatkin ovat. Stephanie Frasco on kirjoittanut asiasta varsin hyvän artikkelin, jonka voit käydä lukemassa täältä.

Mitä Paraturen hankinta tarkoittaa Microsoft Dynamics CRM -järjestelmää käyttäville yrityksille? Ihan heti ei välttämättä mitään, koska tällä hetkellä kyseessä on kaksi erillistä tuotetta, vaikkakin niiden välille on ollut integraatio olemassa jo useamman vuoden. Tulevaisuudessa uskon näiden järjestelmien integraation syvenevän entisestään, mutta se jää vielä nähtäväksi. Microsoftin motiivit hankintaan on helppo ymmärtää, koska asiakaspalvelutoiminnot ovat olleet viimeiset CRM versiot ennallaan, eivätkä ne ole kehittyneet muun tuotteen kanssa samaa vauhtia. Tällä hankinnalla hypätään sitten kerralla varsin iso loikka. Hyvä niin!

Katso Parature esittelyvideo täältä

Suurinosa asiakkuudenhallintajärjestelmistä on yrityksen sisäänrakennettuja myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun ratkaisuja, joiden toimivat ja reaaliaikaiset integraatiot ulkomaailmaan ovat hyvin harvinaisia. Siten itse vuorovaikutus asiakkaan ja yrityksen välillä on tapahtunut joko työntekijän, integraatioiden tai korkeintaan staattisten www-lomakkeiden kautta. Nyt asiakkuudenhallintajärjestelmä voidaan integroida suoraan asiakkaiden kanssa käytävään vuoropuheluun, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja mobiilissa. Nyt esimerkiksi Facebook tai Twitter voidaan rakentaa osaksi yrityksen asiakaspalvelua ja tulevaisuudessa ei ole enää väliä, soittaako asiakas puhelimella, kirjoittaako Facebookissa tai kommentoiko Twitterissä, kaikki kanavat ovat samanarvoisia ja saman prosessin piirissä. Näin hyvin helposti myynnin nurkkautuneeksi ratkaisuksi päätyvä CRM-järjestelmä voidaan ihan aidosti ja oikeasti ottaa koko asiakastyöskentelyn keskukseksi ja koko organisaation läpinäkyväksi tietopankiksi.

Jään todella mielenkiinnolla odottamaan mitä tämä liitto tuo tullessaan.